OIKEANLAINEN VAHTIVIETTI PUOLANVINTTIKOIRALLA

Kirjoittanut Jere Pitkänen, Highintensity's Kennel v. 2021

Puolanvinttikoirasta puhuttaessa usein tuodaan ensimmäisenä esiin rodun vahtiviettisyys ja se onkin yleisin asia, josta ihmiset minulta kysyvät polskeja koskien. Puolanvinttikoira on alun perin jalostettu maaseudun monikäyttö koiraksi, jolla on sekä metsästetty jopa villisikoja ja susia, sekä sen tehtävänä on ollut vahtia kotia, perhettään ja leiriä metsästys retkillä. Puolanvinttikoira on jalostettu erityisesti ilmoittavaksi sekä pysäyttäväksi vahtikoiraksi.


Tyypillinen vahtiviettinen puolanvinttikoira rajaa itselleen oman ”reviirin” elinympäristönsä mukaan esimerkiksi oman aidatun pihan, kerrostalo asunnon, auton tai näyttelyhäkin. Koira ilmoittaa haukahtaen tai muristen omistajalleen, kun tälle alueelle on tulossa vieraita tai aluetta uhkaa jokin vaara. Tämän jälkeen koira lukee tarkkaan omistajansa reaktioita ja tunne tiloja tulijaa kohtaan ja perustaa tähän omat reaktionsa. Jos omistaja on rento ja ottaa tulijan iloisesti vastaan, myös koira rentoutuu ja päästää tulijan sisään. Koiran luonteesta sitten riippuu, että meneekö koira iloisesti tervehtimään tulijaa vai vetäytyykö se välinpitämättömästi omalle paikalleen tarkkailemaan tilannetta ottamatta vieraaseen juurikaan kontaktia.


Jos taas omistaja on selkeästi hermostunut tulijaa kohtaan niin myös koira pysyy valppaana ja yrittää yleensä estää tulijan pääsyn alueelle esimerkiksi menemällä tämän eteen haukkuen, muristen ja hampaita näyttäen. Tämä yleensä riittää kyllä pysäyttämään tunkeilijan ja hyvähermoinen puolanvinttikoira ei koskaan käy kiinni vieraaseen ellei tämä aidosti uhkaa sen perhettä. Silloinkin polski pyrkii yleensä ensin tekemään valehyökkäyksiä kohti hyökkääjää karkottaakseen tämän ja vasta jos tämäkään ei tehoa niin se saattaa joutua turvautumaan hampaisiinsa ja tällöinkin se pyrkii ensin vain näykkäisemään hyökkääjää. Hyvähermoinen vahtiviettinen puolanvinttikoira tekee kaikkensa karkottaakseen hyökkääjän ilman fyysistä kontaktia. Kun kyseessä on yleensä noin 70-80cm korkea ja 30-40kg painava iso koira niin yleensä pelkkä murina ja haukkuminen riittää tulijan pysäyttämiseen eikä koiran tarvitse turvautua sen järeämpiin konsteihin.


Omistaja pystyy jonkin verran vaikuttamaan koulutuksella siihen, kuinka isolta säteeltä koira ilmoittaa tulijoista eli esimerkiksi onko hyväksyttävää ilmoittaa terassilta kerrostalon pihalla liikkujista vai hyväksytäänkö ilmoitus vain, jos joku on tulossa asuntoon sisälle. Liialliseen vahtimiseen, eli yleensä ilmoitus alueen ulottamiseen liian etäälle, kannattaa puuttua heti alku vaiheessa ja opastaa omalla rauhallisella käytöksellä koiraa, ettei tälle ole tarvetta, jolloin koira yleensä nopeasti oppii olemaan reagoimaan näin etäällä tapahtuvaan liikehdintään. Koira oppii nopeasti suodattamaan esimerkiksi rappukäytävästä kuuluvat äänet reviirinsä ulkopuolelle, jolloin sen ei tarvitse niihin reagoida vahtimalla.


Puolanvinttikoira ei yleensä vahdi oman alueensa ulkopuolella vaan suhtautuu vieraisiin luonteestaan riippuen joko iloisen sosiaalisesti tai välinpitämättömästi. Puolanvinttikoira ei saisi olla koskaan aggressiivinen vierasta kohtaan ilman hyvin pätevää syytä. Epäilyttävästä liikehdinnästä koira saattaa kyllä ilmoittaa omistajalle esimerkiksi murinalla, mutta rentoutuu nopeasti, kun omistaja kertoo rauhallisuudellaan koiralle, että hätää ei ole. Puolanvinttikoiraa kannattaa totuttaa pennusta asti erilaisten ihmisten käsittelyyn, jolloin käsittelystä tulee koiralle miellyttävämpää. Kuitenkin koiran tulisi olla tarvittaessa vieraankin käsiteltävissä, vaikkei se aina tilanteesta nauttisikaan. Puolanvinttikoira ei saisi olla aggressiivinen käsiteltäessä.


Kannattaa kuitenkin huomioida, että eri kasvattajien käsitykset puolanvinttikoiran luonteesta eroavat jonkin verran toisistaan ja nämä ovat nimenomaan allekirjoittaneen näkemys rodun luonteeseen ja siihen millainen sen kuuluisi olla. Etenkin puolalaisten kasvattajien vaatimukset koirien luonteista poikkeavat huomattavasti suomalaisten näkemyksistä johtuen muun muassa siitä, että puolanvinttikoira on Puolassa edelleen pääasiassa maaseutujen haja-asutus alueiden koira ja polskit ovat Puolassa hyvin harvinaisia kaupungeissa. Monet kasvattajat asuttavat puolanvinttikoiria myös ulkotarhoissa ympäri vuoden. Näin ollen vaatimukset rodun luonteelle ovat hyvin erilaiset verrattuna koiraan, jonka tulisi pystyä elämään osana suomalaista yhteiskuntaa.